Maapallon pyöriminen auringon ja oman akselinsa ympäri aiheuttaa planetaarisia ilmiöitä. Näitä ilmiöitä ovat mm. vuodenaikojen vaihtelu sekä vuorokausirytmi. Ne vaikuttavat eri vyöhykkeiden, kuten kasvillisuus- ja lämpövyöhykkeiden syntyyn.
Vuodenajat
Meillä on neljä selvää vuodenaikaa, joiden valaistus- ja lämpötilaerot ovat suuret. Päiväntasaajan läheisyydessä päivän pituus ja lämpötila ei juurikaan vauhtele vuoden aikana. Vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo on kallistunut 23,5 astetta ja aurinko valaisee vuoden aikana vuoroin enemmän pohjoista, vuoroin eteläistä palonpuoliskoa.
Kuhmoinen, helmi- ja heinäkuu 2014
Vuorokausirytmi
Trooppisella valaistusvyöhykkeellä eli kääntöpiirien välisellä alueella vuorokaudenaikojen vaihtelu on hyvin selvä. Pimeä tulee nopeasti auringon laskettua. Keskileveyksillä eli kääntöpiirien ja napapiirien välisellä alueella aamulla ja illalla on pitkä hämäräaika. Napakaloteilla esiintyvät kaamos ja yötön yö. Kaamos ei ole täysin pimeä, sillä aurinko käy päivällä lähellä horisonttia.
Kerava, toukokuu 2016
Kasvillisuusvyöhykkeet
Kasvillisuusvyöhykkeiden syntyyn vaikuttavat vuorokausirytmi, vuodenajat ja valon määrä, sekä merkittävimpänä, ilmasto. Ne ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita. Kuva on otettu Italiasta, joka kuuluu nahkealehtiseen kasvillisuus vyöhykkeeseen.
Italia, heinäkuu 2009
Kuu
Kuu on maan ainoa kiertolainen. Se heijastaa auringon valoa ja on auringon jälkeen avaruuden toiseksi kirkkain kohde. Kuulla on säännölliset vaiheet uusikuusta täysikuuhun, jotka se käy läpi noin kuukaudessa. Kuu aiheuttaa auringonpimennyksen ja vuorovesi-ilmiön.
Kuhmoinen, heinäkuu 2014
Otava: Lukion maantiede 1, s. 24
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti